Unrelenting Light - Tori Amos -foorumi

Ajatukset tästä levystä tänne.

The Beekeeper oli aikamoinen pettymys. Kuuntelin sitä kyllä aika pitkäänkin, mutta nyt se on jäänyt hyllyyn pölyttymään. TBK on siinä mielessä mielenkiintoinen, että mitä enemmän muiden fanien mielipiteitä luen, sitä enemmän tai sitä vähemmän pidän TBKsta. Muiden levyjen osalta muiden ihmisten mielipiteet eivät vaikuta minuun niin paljoa.

Ensimmäisellä kuuntelukerralla mieleeni jäivät Sleeps with Butterflies ja Sweet the Sting, joten sikkuvalinnat eivät olleet ihan epäonnistuneita? Monet muut fanit ovat kyllä eri mieltä, eivätkä nuo kappaleet kyllä Torin parhaita ole. SWBn videostakin olen monen kanssa samaa mieltä, että se on tylsä, mutta pidin ajatuksesta, että on kaksi Toria, joista toinen laulaa melodia ja toinen toista ääntä. Toteutus vain tökkii.

Original Sinsuality ja nimibiisi ovat parhaita tällä levyllä. Ribbons Undone on ihan nätti, mutta toisaalta olen sitä mieltä, ettei artisteilla pitäisi olla lupaa levyttää kappaleita lapsistaan. Ne ovat yleensä ällöttävän imeliä. Saattaa johtua siitä, ettei minulla ole lapsia .

TBK on TOALin ohella sellainen levy, jolle minun pitäisi antaa uusi mahdollisuus levysoittimessa ja katsoa, miten se on kehittynyt tässä vuosien aikana. Toivottavasti on .

Lilith kirjoitti:Ribbons Undone on ihan nätti, mutta toisaalta olen sitä mieltä, ettei artisteilla pitäisi olla lupaa levyttää kappaleita lapsistaan. Ne ovat yleensä ällöttävän imeliä. Saattaa johtua siitä, ettei minulla ole lapsia .

No olen itse kyllä tuosta samaa mieltä. Katen Bertie biisi on kans aika imelää kuunneltavaa ja tuskin jos olisin artisti, tekisin biisin omasta lapsestani kuitenkaan.

Mutta.. Beekeeper aiheeseen. Jep. Se oli pettymys. Vaikka plussaa tuossa levyssä on se että biisit ovat todella helppoja sanallisesti. Siis ymmärrettävissä. Toisaalta kun on tottunut Torin omaan tapaan tehdä sanoituksia niin jotenkin Beekeeper ei kuulosta häneltä itseltään?? Onko se tarkoitusella tehty Tash:n takia noin yksinkertaiseksi?

Löytyy tuoltakin levyltä toki upeita biisejä kuten esim Mother Revolution joka on yksi mun lemppareista. Sitten siellä on Parasol ja Jamaica Inn. Ja Martha's Foolish Ginger on myös nätti. Ja Beekeeper on hyvin erilainen.. vähän tuli mieleen Happy Rhodes melodisesti.. Original Sinsuality olis saanut olla pidempi.. se päättyy heti kun vasta pääsee vauhtiin. Kaikki tuntuu tykkäävän Toast:sta.. mä en kyllä niin hirveesti.. Sweet The Sting on aivan kauhea.. outo sinkkuvalinta. The Witness on todella outo.. en tykkää siis juuri yhtään PAITSI se erilainen kohta siellä loppupäässä joka on aivan ihana.. olisin halunnut semmoisen biisin mielummin

Tanya

SisterClitorides kirjoitti:

Lilith kirjoitti:Ribbons Undone on ihan nätti, mutta toisaalta olen sitä mieltä, ettei artisteilla pitäisi olla lupaa levyttää kappaleita lapsistaan. Ne ovat yleensä ällöttävän imeliä. Saattaa johtua siitä, ettei minulla ole lapsia .

No olen itse kyllä tuosta samaa mieltä. Katen Bertie biisi on kans aika imelää kuunneltavaa ja tuskin jos olisin artisti, tekisin biisin omasta lapsestani kuitenkaan.

Tässä on nyt kyse juuri siitä, ettei tuota asiaa voi mitenkään ymmärtää, ennen kuin on lapsia. Tanya, ihan varmasti, jos olisit artisti, ja sulla olisi lapsi, voisit hyvinkin tehdä biisin siitä. Se on mieletön kunnianosoitus. Tekeehän artistit biisejä rakastamilleen miehille/naisillekin. Ei tässä sen kummempaa! Eihän näitä biisejä ole pakko kuunnella, jos ei halua!

Beekeeper oli pettymys noiden ekojen biisien perusteella, mitkä nettiin vuoti. SWB ja Cars and Guitars... ei iske. Sweet the Stingissä tykkään sanoituksesta ja oikeastaan melodiastakin, mutta soundimaailma ja varsinkin se kitara, ei ei ei.

Original Sinsuality on huippu, mutta tosiaan liian lyhyt? Tästä olis ollu mahtavaa kuulla joku hurja miksaus! Jamaica Inn ei ihan heti avautunu mulle, mutta sitten kyllä melko pian. Aika epätorimainen biisi, mutta hieno. "The sexiest thing is trust"... indeed.

Oon samaa mieltä Tanyan kanssa, että Beekeeper on sanoitukseltaan hieman selkeämpi, mutta onhan siinäkin omituisuutensa. Parasol on muuten todella huippubiisi! Aluksi säikähdin, kun joku sanoi, että se on samanlainen kuin Amber Waves, mutta eihän se sitten ollutkaan yhtään! Parasol on samalla surullinen, epätoivoinen, vahva ja toivoa täynnä! Upeaa. Goodbye to Pisces voisi kans olla hyvä tanssiremix. Siinä on sellaista biittiä jo valmiiksi. Beekeeperillä Tori ajoittain laulaa aika korkealta, se jotenkin vähän häiritsee juuri tuossa Piscesissä ja Marthassa, joka muuten on kyllä ihan hyvä biisi. Vähän liian pitkä ehkäkin.

Baronsista tykkään! Ihan perustoria. Varsinkin se loppu! The Beekeeper -biisi on hyvä. Vähän pitkä... mikä sinänsä ei huononna biisiä, paitsi jos se junnaa paikoillaan. Aiemmin Torin pitkät biisit olivat sellaisia moniosaisia kokonaisuuksia, missä muuttui melodiat ja tyylit kesken biisien.

Toast on nätti ja simppeli biisi. Surullinen, kun tietää sen taustan. Hirveä juttu. Torin henkilökohtaisimpia biisejä ja siksi arvostan sitä kovasti.

Oon melko samaa mieltä Tanyan kanssa tuosta Witnessistä, se lopussa oleva hidas kohta on tosi upea! Sinänsä en vihaa tuota biisiä muutenkaan, mutta onhan se vähän liian... groovy? Voiko noin sanoa. Mä en muutenkaan ole sen Hammondin suurin ystävä. Joihinkin biiseihin sopii, kun on siellä taustalla, mutta jos se on liian esillä, aiheuttaa jokseenkin tunkkaisen kuuntelukokemuksen! Siis mun mielestä.

D

Original Sinsuality on mielestäni ihan sopivan mittainen, joskus vähemmän on enemmän. En muutenkaan lähtisi pidentämään mitään Torin lyhyttä kappaletta. Toast on myös mielestäni todellä nätti.

Ei Ribbons Undonissa mitään vikaa ole, ihan nätti kappale se on . En tosin ole varma, auttaako lasten saaminen tuosta kappaleesta pitämiseen, monet Tori-fanit joilla on lapsia eivät silti pidä tuosta kappaleesta . Itse en pysty enää kuuntelemaan tuota kappaletta pokkana, sillä mieleeni muistuu aina yksi foorumi-vitsi. Mitenkähän se menikään... Niin, Tash pitää McNuggetseista, ja ennen ADP-uutisia jollain foorumilla spekuloitiin uudesta levystä. Sen mukaan levyn mukana tulisi lahjakortti McDonaldsiin ja aterian mukana saisi My Little Ponyn, joka "corrects you and says you mean a thoroughbred".

Lilith kirjoitti:Sen mukaan levyn mukana tulisi lahjakortti McDonaldsiin ja aterian mukana saisi My Little Ponyn, joka "corrects you and says you mean a thoroughbred".

Tuon biisiparan pilkkaaminen saa kyllä välillä melkoisia mittasuhteita, mutta ei voi mitään, naurattaa aina. Onko muuten kellään havaintoa siitä, onko missään haastattelussa tms. ollut mainintaa, mitä Tash tykkää Ribbons Undonesta?

TBK on kyllä jumbosijalla omassa arvoasteikossani, ja SLG:n ohella myös selkeästi vähiten kuuntelemani Tori-levy. Joidenkin Beekeeperin biisien olemassaoloa en aina meinaa edes muistaa. Mikä Goodbye Pisces? Cars And Guitars, ai niin, sellainenkin on...

Original Sinsuality on ehdoton suosikkini. Parasolista pidän myös, ja viime kesän keikasta lähtien siitä tulee aina mieleen vieressäni istunut nuorimies, joka oli silminnähden fiiliksissä, kun Tori soitti Parasolin (sillä hepulla on sitten varmaan vuorostaan samanlainen muistikuva minusta ja Black-Dovesta ). Nimibiisi toimii levyltä kuunneltuna (tosin riippuu aina vähän omasta mielialasta, kuinka hyvin), mutta Original Bootlegeillä se lähinnä vain tylsistyttää.

June kirjoitti:Onko muuten kellään havaintoa siitä, onko missään haastattelussa tms. ollut mainintaa, mitä Tash tykkää Ribbons Undonesta?

Yritin etsiä jotain, mutta en ainakaan näin nopeasti löytänyt mitään. Yhdessä haastattelussa Tori tosin sanoi toivovansa, että Gold Dust ja Ribbons Undone olisivat ne kappaleet, jotka Tash muistaisi.

Tämän videon tarina Ribbons Undonesta on todella koskettava:
http://youtube.com/watch?v=CjBXDDZfJT8

Ja lisäksi löysin tämän haastattelun, jossa Tori kertoo hauskoja juttuja Tashista.
http://www.youtube.com/watch?v=rFcO-gMG0a0

Nimibiisi toimii levyltä kuunneltuna (tosin riippuu aina vähän omasta mielialasta, kuinka hyvin), mutta Original Bootlegeillä se lähinnä vain tylsistyttää.

Original Bootlegien Original Sinsualitya ja The Beekeeperiä ei todellakaan jaksa kuunnella, ne on vedetty niin pitkiksi .

Tykkään. Tosi hyvä, ja jotenkin pehmeä levy. Olisin saanut Portugalista ostettua kympillä, mutta jesus joku oli hukannut rahansa.

Ihanan rauhoittavia kappaleita on apljon tällä levyllä, mutta Orange Knickers pilattiin tolla riisi-sedällä

Mutta parasol, ja ireland ja moni muu.

Jännää, miten Beekeeper on nyt mun mielestä löytänyt paikkansa Torin tuotannossa. Silloin, kun se ilmestyi, tuli sellainen pelko, että tähän suuntaanko Tori nyt onkin menossa? Varsinkin kun se tuli Scarletin jälkeen, joka oli saundimaailmaltaan aika samanlainen. Kuin myös SLG. Mutta ADP todisti, että "vanha" Tori ei ole hävinnyt mihinkään! Ja nyt kun sen tietää, Beekeeperiin uskaltaa heittäytyä paremmin. Olen tässä pari päivää sitä taas kuunnellut, ja oikeastaanhan se on tosi hyvä! Kieltämättä äänitys on tosi tunkkainen, ainakin meidän stereoissa kuunneltuna. Mutta biisit on erinomaisia, ja tosiaan nyt osaa arvostaa tuotakin vaihetta Torin tuotannossa, tuota hiukan seesteisempää vaihetta.

Witness kuulostaa hurjalta... heh! Tuo olis muuten kiva kuulla tämän kiertueen versionakin. Vaikka... Santalta?

Voi harmi, tuota videota jossa Tori olisi kertonut juttuja Tashista ei löytynyt, se olisi ollut mukava katsoa. Ja tuo video mm. Ribbons Undone:sta oli kyllä koskettava näköjään sitä ollut myös muitten mielestä
Tänään taas kuuntelin TBKn pitkästä aikaa lävitse ja aina tuo vähän pääsee yllättämään että onhan täällä vaikka kuinka monta hyvää biisiä!
Omistaako kukaan tuota TBK-ltd CD+DVD ratkaisua? Mitähän se DVD mahtaa sisältää? Ainaskin Garlandsin (+jonkun kuvaesityksen sen taustalla?), mutta mitä muuta? Musiikkivideoita?
Sama juttu ADP-ltd CD+DVDn kanssa, mitä siltä DVDltä löytyy?

Jaahas, kyllähän tuo aika helposti selvisi kun hieman viitsi nähdä vaivaa

"The Special Edition with Bonus DVD includes The Beekeeper: A Walk Through the Gardens, over 25 minutes of interview footage as Tori talks about the songs and their origins as well as a unique glimpse behind the scenes at the photo shoot for The Beekeeper. The Bonus DVD also features the bonus track Garlands set to exclusive content from Tori's book, Piece by Piece, including photographs and text. "

Mahtaisikohan kyseessä olla nuo samat pätkät jotka löytyy YouTubesta, kuten tuo video jossa Tori kertoo Ribbons Undone:sta?
Ja löysinhän minä infon tuosta ADP-ltd:stäkin; My Posse Can Do! Tuo on kyllä haettava

Löysin tuon haastattelun uudestaan. Ryan Seacrest show'ssa 2004:



ADP:n DVD on kyllä aika turha, siinä on ainoastaan lyhyt videopätkä kuvaussessiosta ja My Posse Can Do, joka on kyllä ihan hauska kappale. Harmittaa vähän etten TBKn CD+DVD yhdistelmää ostanut, se olisi ollut kyllä mielenkiintoinen.

Mua harmittaa, ettei Euroopan TBK-spessussa ollut niitä siemeniä. Tilasin sitten vielä eBaysta sen spessun kun esittelyn mukaan siinä piti olla ne siemenet, mutta arvatkaa, oliko... Pistin kommenttia myyjälle, joka vastasi että ei ole hänen ongelmansa. Kiva... No, nyt mul on sitten sekä EU- että USA-painos spessusta, ilman siemeniä.

The Beekeeperin olen omistanut jo aika kauan, mutta kun kaikki on sitä haukkuneet niin en ole sitten jaksanut sitä kuunnella. Ja Sweet the Sting ja Sleeps with Butterflies vaativat vähän erilaisen olotilan kuuntelemiselle kuin Torin toiset levyt. Olen odotellut nyt sitä olotilaa ja kevään mukanahan se tuli. Halu kuunnella jotain vähän... kevyempää?

Jamaica Inn on ylivoimainen lemppari (ainakin tällä hetkellä). Marys of the Sea tulee seuraavana. General Joy soi jatkuvasti päässäni, mutta mikäpä siinä. Hoochie Woman nyt on niin loistava että tarvitseeko sitä edes erikseen mainita?

Sweet the Stingiin oli vaikein päästä sisään, alku kun tökki ja niin pahasti.

Vaikka jotkut melodiat tällä levyllä tökkivätkin, niin mielestäni tältä löytyvät kaikista kauneimmat sanoitukset.

Minäkin olin kovasti kuullut monien haukkuvan TBK:ta, mutta sitten kun oikeasti aloin kuunnella sitä, se olikin todella hyvä!

Mother Revolution, Marys of the Sea ja Toast taitavat olla suosikkini, mutta levyltä löytyy myös paljon muita todella hyviä kuten General Joy, Parasol, Martha's Foolish Ginger, Original Sinsuality, Barons of Suburbia...

SWB ei ole oikein minun makuuni ja Witnesskin on vähän hämärä. Loppupuolen erilainen kohta on tosin todella hyvä.

Aluksi pidin kovastikin Ribbons Undonesta, mutta sitten kun tajusin sen kunnolla, se olikin yhtäkkiä ihan kamala. Yleensä menee juuri toisin päin. Mutta se on vaan niin imelä ja... tylsä. No mutta ei pidä liikaa dissata, vaikka se onkin hauskaa.