Unrelenting Light - Tori Amos -foorumi

Nyt kun ollaan haravoitu Torin parhaat biisit, niin a- kuin b- puoletkin, tuli mieleen tällainen, että mikä olisi teidän mielestä Torin ärsyttävin biisi? Tämä on aika tabu aihe, koska tietenkin me tykätään periaatteessa kaikista Torin "tytöistä"... mutta silti meillä on ne omat skippausbiisimme.

Tämä ei onneksi ole äänestys!

Mulle itelleni tulee mieleen muutamiakin tässä... Agent Orange... Riot Poof... Bachelorette... Hoochie Woman...

Mutta ehkä ykköseksi pääsee mun listalla sittenkin Sleeps with Butterflies. Se ei ole aiheuttanut mulle koskaan positiivisia tunteita. Melkeinpä kaikki muut ovat.

Agent Orangesta olen samaa mieltä, mutta muista mainitsemistasi biiseistä pidän kyllä. SWB on mielestäni ihan nätti kappale. Bachelorette ja Hoochie taas ovat hauskoja kappaleita.

Jos covereita ei lasketa, Sister Named Desire tulee Agent Orangen jälkeen toisena mieleen. Myös Samurain skippaan yleensä.

Osa kappaleista on kasvanut vuosien saatossa, niin että nyt niitä voi kuunnella. Esimerkiksi Talulasta en ensimmäisillä kerroilla pitänyt ennen kuin kuulin Tornado mix -version. Samoin Suede oli pitkän aikaa sellainen kappale, jota en välittänyt kuunnella. Amber Waves on ihan hyvä kappale, muttei mielestäni oikein toimi albumin aloittajana.

Heh.. voisin varmaan keksiä aika paljonkin Tori biisejä jotka skippaan mutta tarkoittaako se sitten että ne ärsyttää?..hmm.. ei ehkä mun mielestä.. mut.. mua ärsyttää ehkä eniten ne joita on kuullut eniten eli Leather, Happy Phantom nyt ainakin Cornflake Girl ehkä myös.. En mä kuuntele Me and a Gun:kaan.. mut siis.. ärsyttää?? Sweet the Sting on aina pistänyt vastaan.. Ehkä pitäis kysyä että mitkä Torin biisit kyllästyttää heh..

Aika moni edellä mainittu tökkii täälläkin. Jos tuota ärsyttävä-sanaa ei ota ihan kirjaimellisesti, niin (yllätys, yllätys) Beekeeperiltä taitavat noin yleisesti ottaen ne suurimmat "epäsuosikit" löytyä. Monet biisit ovat aika tylsiä ja sellaisia värittömiä-hajuttomia-mauttomia, joiden olemassaoloa en meinaa edes muistaa (Cars and Guitars, Sleeps with Butterflies, Goodbye Pisces, Jamaica Inn, Ribbons Undone, younameit...).

Ja Crazysta en ole ikinä tykännyt. Se voisi itse asiassa olla lähinnä juurikin tuota "ärsyttävää" biisiä, koska ne alun "a-a-a-aaaaa":t jäävät monesti Scarletia kuunneltuani soimaan päähän, aargh.

Monien inhoama Leather sen sijaan toimii mulle yhä edelleenkin.

Crazy taas on mun ehdottomia suosikkeja heh.. Scarlet levy kun muuten taas ei mun suosikkeja ole mutta Crazy ja Strange on ainakin ne mun lempparit.. mutta huomasin tässä yks päivä etten olen kuunnellu Mrs Jesus biisiä kun ehkä pari kertaa enkä muista siitä biisistä yhtään mitään Miten se nyt noin on jäänyt kokonaan huomaamatta.. ehkä ne sen sanoitukset eivät ole koskaan saväyttäneet joten en sitten ole sitä kuunnellut..

Crazy unohtui mainita, samoin Don't Make Me Come to Vegas. Jälkimmäistä olen tosin alkanut sietämään hiukan. TBK:n kappaleet eivät oikeastaan ole ärsyttäviä, mutta tosiaan hajuttomia ja mauttomia. Niitä voi kuunnella, mutta mitään suuria tunnereaktioita suurin osa niistä ei herätä.

Crazy?! Oho, kylläpä meillä on eriävä maku biisien suhteen! Mun mielestä se on Scarletin parhaita. Hmm... Mrs. Jesus on jäänyt mullakin vähän vähemmälle kuuntelulle, mutta tykkään siinä niistä huiluista.

Angelsin voisi vielä mainita yhtenä hiukan.. ärsyttävämpänä. No okei, toi sana on vähän ehkä voimakas.. heh. Mutta sellaisena skipattavana.

Mutta sitten YKTR:ltä yksi biisi menee ärsyttävyydessään yli muiden: You go to my Head... Sitä en kertakaikkiaan pysty kuuntelemaan, vaikka olen yrittänyt! Argh!!!

Kyllä todellakin eriää mielipiteet näissä Melkein kaikista edellämainituista tykkään, pienin poikkeuksin tosin. Aika huono biisi saa olla että sen skippaan; Sleeps with butterflies, Cars and guitars, I`m not in love ja Time nyt tulee lähinnä mieleen. Erikseen sitten nämä joihin on kyllästynyt, tällä hetkellä esim. Hey jupiter ja 1000 oceans. Tämä on kyllä tosi vaikea, listasin alunperin enemmänkin kappaleita mutta sitten iski huono omatunto; en minä voi tätä laittaa, enkä tätä tai tätä....

hmmm... minulla joskus kestää ennen kuin jokin kappale niin sanotusti "aukeaa". Little Earthquakesilta skippaan Me and A Gunin, koska se vaan on niin ahdistava. Chinassa on jotain sellaista paatosta, jota en edelleenkään jaksa aina kuunnella, vaikka romantikko olenkin. Leather ja Mother olivat näitä hitaasti avautuvia, mutta nyt ne ovat lempparilistalla. Pinkiltä en skippaa mitään... Pele oli aluksi tosi vaikea ja meni aika kauan ennen kuin sain siitä mitään tolkkua. Nykyisin jätän Professional Widowin ja sen eri versiot väliin, muut ei niinkään ärsytä. Olen samaa mieltä siinä, että Beekeeperillä on tukku hajutonta ja mautonta tavaraa, vaikka muutama hienokin kappale. Sleeps with Butterfliesista olen jostain syystä kyllä tykännyt - tulee mieleen sininen taivas ja leijanlennätyssää! Scarletilta aika mitäänsanomattomia ovat Your Cloud ja Don't Make Me Come to Vegas. Strange ja Crazy menevät minulta aina sekaisin - kumpikaan ei ole oikein jäänyt mieleen.

Näitä vanhoja viestejä kun luin, tuli mieleenim kuinka tosiaan merkitykset ja ärsytykset muuttuvat.. Beekeeper oli ehkä kaiken ennakko-odotuksen jälkeen jonkinlainen pettymys, kokonaisuutena, mutta jännää, että nyt kun olen sitä kuunnellut, en skippaa mitään! Kaikki biisit sopivat yhteen ja toisiinsa, Ireland ja SWB:kin. Olen alkanut siis pitää tuosta levystä tosi paljon - en tiedä, kumpi kasvoi kumpaan kiinni...

Witness! Phuuf, jostain syystä tuollanen saundi ei koskaan ole innostanut. SWB ja Ireland Beekeepperiltä kyllä menee vaikka monet ei oo samaa mieltä. Mutta SWB:ssa kyllä se "only sleeps with butterflies" kohta ärsyttää. Siihen asti kuuntelen ihan hyvällä mielellä.

^ Witnessistä olen samaa mieltä. Joskus sitä jaksaa kuunnella, mutta ei kovin usein. Tällä hetkellä on menossa sellainen kausi, jossa skippaan melkein kaikki TBK:n kappaleet (TBK, Original Sinsuality ja Marys taitavat tällä hetkellä olla ainoat joita jaksan kuunnella).

ADP:stakin tulee tällä hetkellä skipattua useita kappaleita. En silti sanoisi että ne ärsyttävät, kyse on pikemminkin kyllästymisestä, kun on tullut kuunneltua kappaleita liikaa. Tahtoo uusia!

Itse kuuntelin pitkästä aikaa tänään koko Beekeeperin ja kyllähän se Witness on aika outo.. todella kaunis se siltaosuus siellä lähellä loppua mutta mutta.. Ei oikein iske muhunkaan sen tyyppinen musiikki. Sweet the Sting:ä kun kuuntelin niin tajusin että se on ihan upea biisi sanoitukseltaan.. parempi jos olisi erilainen melodia. Jostain syystä skippasin sitten Beekeeperin.. se on mun mielestä jotenkin tylsä. Mut ne lempparit tolta levyltä on edelleen: Mother Revolution, Jamaica Inn, Parasol, Martha's Foolish Ginger, Original Sinsuality, Power of orange knickers, Barons of Suburbia ja lisätään tuohon nyt sitten se Sweet the Sting myös. Cars and Quitars on kans kaunis.. tosin en tykkää Torin jammailusta.. se cha-cha-cha-cha juttu siis häiritsee.

SisterClitorides kirjoitti:Itse kuuntelin pitkästä aikaa tänään koko Beekeeperin ja kyllähän se Witness on aika outo.. todella kaunis se siltaosuus siellä lähellä loppua mutta mutta.. Ei oikein iske muhunkaan sen tyyppinen musiikki. Sweet the Sting:ä kun kuuntelin niin tajusin että se on ihan upea biisi sanoitukseltaan.. parempi jos olisi erilainen melodia. Jostain syystä skippasin sitten Beekeeperin.. se on mun mielestä jotenkin tylsä. Mut ne lempparit tolta levyltä on edelleen: Mother Revolution, Jamaica Inn, Parasol, Martha's Foolish Ginger, Original Sinsuality, Power of orange knickers, Barons of Suburbia ja lisätään tuohon nyt sitten se Sweet the Sting myös. Cars and Quitars on kans kaunis.. tosin en tykkää Torin jammailusta.. se cha-cha-cha-cha juttu siis häiritsee.

Nää meidän uudet ajatukset Beekeeperistä vois siirtää vaikka Beekeeper-keskusteluun, mutta tuleehan ne täälläkin luettua..


Mua myös edelleen häiritsee Cars and Guitarsin chachatus.. Sweet the Sting koskettaa myös mua sanoitukseltaan, mutta tosiaan Santana-tyylinen sovitus ei iske.
Witness on alkanut kasvamaan, no, tykkäsin siitä ihan alussa, sitten en ja nyt taas se menee. Beekeeper on sellainen levy, jota on kiva kuunnella taustalla, kun tekee jotain, ja aina välillä joku kohta saa ihan pysähtymään, tyyliin "oliko tässä tällaistakin?!"

Chachat ärsyttää muakin vaikka kappale on muuten mun mielestä hyvä.
Witnessissä olen varmaankin vaan pari kertaa päässyt siihen siltaosuuteen asti. Sekin silloin kun en jaksa käydä CD-soittimella asti skippaamassa. Mutta oikeassa olet, se silta on hyvä.