Hyvästit äidille

[SisterClitorides]

Saatuaan 2 isoa aivoverenvuotoa ja selvittyään niistä.. taistellen eteenpäin n 2kk ja voimistuen pikkuhiljaa, äiti lopulta kuitenkin juotui jättämään tämän maailman 9.12 , kohtalona ilmeisesti jälleen massiivinen aivoverenvuoto jolle ei sitten ehditty enää tekemään mitään. Ajatus siitä että en enää koskaan voi turvautua äitiin tai kysyä neuvoa asioissa, on erittäin pelottavaa. En ole koskaan ollut mitenkään itsenäinen vaikka omillani olenkin asunut ja vuokrani maksanut ym. Lähipäivät menee nyt äidin tavaroita läpikäydessä ja tyhjentäessä hänen asuntoaan, vaikka ei millään raaskisi luopua mistään. Kaduttaa että en viettäny enemmän aikaa äitini kanssa tänä vuonna, kukaan meistä ei vaan mitenkään olisi voinut uskoa että näin kävisi. Äiti oli ikäisekseen hyvässä kunnossa. Oma masennus vaan ei jaksanut tavata ketään.. ei oikein vieläkään, ja selkä ja iskiassäryt ovat myös rajoittaneet elämääni todella paljon. Ehkä tämä on lähentänyt siskon ja mun välejä mutta jatkossa varmaankin taas harvemmin tulee häntä tavattua koska sisko asuu Kuhmoisissa. Tunnen olevani todella yksin nyt. Täytyy myöntää että ajatus äidin seuraamisesta on kiehtonut....

Olen varma että itsekin vielä vuosien ajan olen näkevinäni aina äitiä jossain.. ja petyn sitten kun se ei olekaan äiti..

[Lilith]

Voi ei... voimia sinulle!