M&G:tä silmällä pitäen lompsimme konserttipaikalle joskus kahden, kolmen aikoihin. Kierrettyämme hallin pariin kertaan ympäri bongasimme Torin henkivartijan (mikäsenimiolikaan, tumma, iso ja pelottava mies), josta päättelimme olevamme tarpeeksi lähellä Torin olinpaikkaa. Eli eikun odottamaan.
Tori oli oma ihastuttava itsensä, otti aikansa ja puhui rauhassa kaikkien paikalle tulleiden kanssa. Kun oma vuoroni koitti, olin lähestulkoon paniikissa ja jalat tutisivat. Harmitti kun en saanut sanottua mitään järkevää, hyvä että nimeni sain tavattua. Siskoni kanssa kuitenkin kyselimme tunnelmia tietty Suomen keikasta, ja positiivinen oli meininki. Kaverini vuoro koitti viimeisten fanien joukossa, jolta Tori kysyi varta vasten että haluaisiko hän yhteiskuvaan. Kamullani ei kuitenkaan ollut kameraa ja töksäytti vastaukseksi "No, thanks". Toria rupes kovasti naurattamaan, ja kaveriparka halusi jälkeenpäin vajota maan alle vastauksensa oudosta ulosannista...
Konserttipaikan käytännön järjestelyt olivat jotenkin oudon leväperäiset. Vaeltelimme hallissa ihan päättömästi pari tuntia ennen keikkaa, kävimme esim. ihan rauhassa kurkistelemassa ja kuuntelemassa areenan ovista soundcheckiä (kappas, Torihan se siinä). Koko paikassa ei tuntunut olevan ristin sielua. Oltais varmaan voitu mennä paikoillemme jo siinä vaiheessa istumaan, missään kun ei ollut vartijoita, lipuntarkastajia tms. henkilökuntaa. Mut mikäpä siinä.
Itse keikka oli uskomaton. Myös äänentoisto oli loistava, ja paikan penkit kuin laiskanlinnat, ah. Olisin toivonut Clydea avaajaksi, mutta lavalle ilmestyi mustanpuhuva Pip, joka kelpasi ilmanmuuta myös. Pipin vetäisy Heart of Goldista oli aikasta loistokasta
, kuten myös yksi ADP:n suosikeistani; Smokey Joe. Muita highlightejä olivat Space Dog, Doughnut Song, Silent All These Years, Liquid Diamonds (itkin kaikissa, onneks oli nenäliinoja) ja koskettava Playboy Mommy. Tori soitti myös M&G:ssä toivotun Mermanin. Illan improv käsitteli Tsekin vallankumousta, jonka Tori linkitti USA:n tänhetkiseen tilanteeseen tms, josta siirtyi soittamaan Velvet Revolutionin. Code Redin jälkeen hirveällä syöksyllä lavan eteen, ja pääsinki aivan suoraan Torin tuijotusetäisyydelle. Siinä sitä sitten itku silmässä jamitettiin vikat biisit. Oih.
Jos joku haluaa käydä kuvia katsomassa, niin galleriassa on joitakin (seassa muutama harmiton lomakuvakin...)
http://irc-galleria.net/archive.php?nic ... id=1618468


. Saako noihin linkittää jollain ulkomaisella foorumilla?
.

Ehkei sentään. Hih.
Ihan hulvattomat, ne on siis mun. Anttilan alennuksessa voi tehdä löytöjä. Ei ole ongelmia lentokentän matkatavarahihnalla...

Ehkä vaan kuvittelen?
