Sain vastauksen Swamp Musicista: "Innokkaat nettisivujen päivittäjämme katsovat ilmestymispäivät usein ulkomaisilta tukuilta, ja joillain niistä on joskus virallisista päivistä poikkeavaa tietoa. On hyvin mahdollista, että kyseessä on virhe."
Ei siis täysin varmaa, että olisi virhe, mutta luulisin kuitenkin että niin on tässä käynyt. Kannattaa siis ainakin perjantaina soittaa kauppaan ennen junaan hyppäämistä. Itse olen levyni jo tilannut ja maksanut, joten en viitsi Tampereelle asti lähteä. Levy kuitenkin vuotaa nettiin jossain vaiheessa, että sen voi kuunnella vaikka ennen Suomen ilmestymispäivää.
Levyjen pituudesta vielä: arvostelijoilla on usein mahdollisuus kuunnella levy vain muutaman kerran, joten pituus on siinä haittatekijä, kun koko levyyn ei mitenkään jaksa keskittyä sen ollessa noin pitkä. Samoin fanin on vaikea päästä sisään levyyn, jos siinä on kovin monta kappaletta, jotka tekisi mieli heivata pois. Ymmärrän kiistan molempia osapuolia, toisaalta olisi kiva saada tiukka paketti (10-14) pelkästään hyviä kappaleita, toisaalta en ole ihan varma Torin editointikyvyistä (Honey!), ja on kiva saada rahoilleen vastinetta.
Tori on useammassa haastattelussa puhunut ADP:sta tuplalevynä, ja Soundin TBK-haastattelussakin oli aikoinaan puhe Torin tupla-lp-innostuksesta. Olisi kiva jos Tori tekisi tuon selvemmäksi, vaikka levyn keskelle hiljaisuus tai Posse Bonus-tyyppinen kappale tai levyn kanteen ilmoitus, joka osoittaa, että levyllä olisi kaksi osaa (Kate Bushin HOL-tyyliin). Silloin ei koko cd voisi olla täynnä materiaalia, eikä tarvitsisi maksaa ylimääräistä tuplalevystä. AATS:sta on joissain arvosteluissa sanottu, että se kuulostaisi kuin siinä olisi kaksi levyä, joten tuo voisi toimia.
MUOKS: Lisätään vielä The Music Fixin arvostelu (9/10):
http://www.themusicfix.co.uk/content/re ... -amos.htmlHyvä arvostelu siis, mutta tuossakin huonoimmaksi puoleksi mainitaan pituus:
The biggest criticism is one that has dogged her output since the new millennium, and I always feel ungrateful acknowledging it; this is her fourth consecutive studio album to have a running time of over 75 minutes. Such value for money is not something to be snarled at in this age of the disposable download but there are undoubtedly moments where, inevitably, quality control is not sustained.