Emilien musiikki kolahti mulle lähestulkoon salaman lailla, kun menin kuuntelemaan Youtubeen hänen biisejään. Kaksi varsinaista levyä on tullut ulos, ja ne ovat kovastikin eri tyyppisiä; ensimmäinen "Enchant" on Emilien sanojen mukaan Fantasy Pop'ia. Uudempi levy "Opheliac" taas on "Violindustrial'ia" Emilien mukaan.
Emilie on aloittanut uransa klassisena viulistina, ja hän on kuunnellut nuoruudessaan todella paljon klassista musiikia, se kuuluu myös levyillä. Sen lisäksi EA on opetellut itse soittamaan pianoa ja (AH!) Harpsichordia!! Biiseissä on siis yhdistettynä renessanssi/barokki-tunnelmaa dance- ja industrial- konemusiikkiin, mielestäni juuri sopivalla tavalla. No, ensimmäisen levyn biiseistä osa kuulostaa (pahimmillaan?) europopilta, vaikka kyseessä on Malibussa, Californiassa syntynyt nainen.. Opheliac taas on synkkä. Opheliacin äänimaailmaa kuvaa hyvin EA:n kuvitteelinen "Asylum", 1800-luvun viktoriaanisen ajan naisten hullujenhuone, johon suljettiin kaikki vähänkin normeista poikkeavat tyttöset, rottien ja hullujen lääkäreiden seuraan...
EA:n monissa (varsinkin Opheliacin) biiseissä on aiheena itsemurha, mutta jos kuuntelee tarkkaan esim. "Dead is the new Alive" -biisiä, huomaa, että EA oikeastaan vastustaa itsemurhaa ratkaisuna, ja laulaa siitä varsin sarkastisestikin.
Taustoista vielä se, että Emilie on ollut koulukiusattu musiikillisen lahjakkuutensa ja erikoisuutensa takia, joten hänellä lienee omakohtaista kokemusta masennuksesta, josta niin paljon laulaa.. EA:n musiikki taitaa olla myös melkoisen feminististä, kuinka ollakaan...
Enchantilla on pari biisiä, jotka vaikuttavat tahattomilta plagiaateilta; "Castle Down" kuulostaa Imogen Heapin Candlelight -biisiltä hieman liikaakin, ja kaunis "What if" tuo helposti mieleen Torin SATY:n. Opheliac on selkeästi kehittyneemmän artistin tuote, jolta mielestäni ei löydy juurikaan viitteitä muihin artisteihin.. Valtavan hieno levy, hieno artisti!!
Laitan linkit youtubeen ihan pian...
Sellaseks vois olla aika hankala pukeutuu... 
Anyway, jos mennään anniskelualueelle, eiköhän se ilo siitä irtoa ilman goottimeikkejäkin... 
), varsinkin Opheliac-kappaletta, ja päätin sitten ostaa. En tiedä tituleeraisinko itseäni ihan faniksi kuitenkaan vielä.
