Minäkin voisin tänne vähän vaikutelmia kirjoitella...
Komppaan aika lailla fastgirliä ensivaikutelmissa: Midwinter Graces tuli mullekin mieleen, ja sitten harmitus siitä, että miksi Torin pitää coveroida, kun osaa tehdä itsekin niin hienoja biisejä, ja aivan varmasti klassisiakin. Tuli vähän sellanen olo, että nyt on markkinointikoneisto päässyt huijaamaan faneja: ensin hehkutetaan levyä ja pistetään se ennakkotilausmyyntiin, ja vasta kun kaikki ovat jo tilanneet, kerrotaan että ai niin, nää muuten onkin vaan versioita vanhoista klassisistä biiseistä...
Mutta joo, useammalla kuuntelukerralla se Torin oma kosketus tosiaankin löytyy sieltä. En ole vielä jaksanut kaivaa esille noit kaikkia biisejä, joihin nämä perustuu, mutta ainakaan Mad woman on the sea shore:sta Tori ei mielestäni ole käyttänyt kuin ihan alun pianon
Shatterin Seahan. Toisin kuin
Edge of the Moon, jonka koko alkuosa on suoraan Bachia.
Tavallaan tekisi mieli editoida levystä sellainen versio, jossa olisi kaikista biiseistä vain se Torin oma osuus, esim.
Edge of the moonissa se aivan ihana loppuosa... ah!
Jos miettii tältä kannalta, taitaa
Job's Coffin olla levyn ainoa Torin originaali, koska sen kohdalla sanotaan vain: "Inspired by Nautical Twilight". JA hyvä biisi se onkin, tykkään Tashin äänestä tässä, niin kuin yllättävän moni muukin fani on sanonut, jopa sellaiset, jotka saivat slaagin kun kuulivat, että Tash on levyllä mukana!
Shattering Sea on mielestäni levyn vahvin biisi. Hyvänä kakkosena tulee
Star Whisperer, jonka surullisen melodian pelkään kyllä olevan suoraan jostain klassikosta... mutta en ole vielä jaksanut selvittää.
Fearlessness nousee mulla myös todella korkealle tätä nykyä, todella kaunista...
Your Ghost on kans upea, voisin kuvitella, että alkuosa on Torin, mutta loppuosa klassikosta. Melodiat erottaa kyllä, siis epätorimaiset melodiat.
Kokonaisuudessaan hieno levyhän tämä on. Olen oppinut jopa pitämään
Battle of Trees:istä alun pettymyksen jälkeen... siis en kyl ihan vieläkään tajua sitä kuuden minuutin pituista puiden luettelemista, mutta se alun piano on mahtavan jännä, ja biisi toimii toistoineenkin ihmeen hyvin.
Cactus Practice samoin, alkujärkytyksen jälkeen toimii!
Night of Hunters kuulostaa niin paljon Midwinter Gracesilta että se ehkä kaikista näistä biiseistä häiritsee mua eniten. Tosin se
Keeping watch, watching over -kohta on mun mielestä mystisyydessään upea..
Mutta sitten itse konseptiin. Mun on oikeasti vaikea käsittää, että koko levy kertoisi vain parisuhteen kariutumisesta!!! Siis, melkein 80 minuuttia aiheesta, joka sotii Torin aiempaa filosofiaa kohtaan melko räikeästi. Esim. Pelen aikana Tori korosti ihmisen omaa "tulta" verrattuna siihen, että ottaisi sitä vain muilta (esim. parisuhteessa toiselta) eikä näin eläisi omaa elämäänsä. Siksi mun on vaikea uskoa, että tämä olisi "oikeasti" levyn teema. Mutta kiinnostava levyn tarina on, ehkä enemmän kuitenkin yksityiskohtiensa perusteella kuin kokonaisuutena. 14 biisiä siitä, että parisuhde on ohi, on mielestäni pientä liioittelua.
Big deal, get over it, sanoisin minä Anabellen asemassa.
Ai niin! Bonuksena vielä kerron, että eilen YleX:ssä soitettiin
Carry!
Radiotoimittaja kertoi Night of Huntersista ja tämän viikon keikasta.
