Heippa kaikki, minäkin vihdoin raahaudun kertomaan tänne ajatuksiani. Sain levyn käsiini alkuviikosta, mutta ehdin kuuntelemaan vasta nyt viikonloppuna, jolloin se on tosin soinut lähes tauotta. En ikinä oikein tiedä, pitäisikö kuunnella aluksi sillä lailla ajatuksella keskittyen vai taustamusiikkimielessä - tämä meni tällä kertaa taustamusiikkina, eli kaikki kuulostaa jo hyvin tutulta mutten sillä lailla osaa koin tarkasti identifioida monia biisejä. Muutamasta on kyllä herännyt jo jonkinlaisia näkemyksiä.
Promise: Minä olen juuri niitä, jotka ovat inhonneet Tashia, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että tämä on häneltä todella upea. Tori ei vaan sovi tähän, äänikin on rumasti miksattu. Heidän äänensä eivät muutenkaan ole minusta mitenkään loistavia yhdessä, ja kuten joku muukin taisi sanoa, tämä olisi hienompi jos Tori ei siinä olisi ja se ei olisi hänen levyllään.
Trouble's Lament: Aluksi ihan ok, mutta parantunut sittemmin.
16 Shades of Blue: Aluksi tuntui jotenkin mitäänsanomattomalta, mutta olen nyt saanut siitä ihan hyvän otteen, kuuntelen mielelläni. Efektejä olisi tosin voinut ehkä vähän säästellä.
Giant's Rolling Pin: typerä, ei kiitos.
Wild Way, Weatherman, Selkie, Unrepentant Geraldines ja Oysters ovat minusta tällä hetkellä kaikki mielenkiintoisia. Odotan innolla, että pääsen luomaan henkilökohtaisempaa suhdetta. UG:ssa se "free myself from your religion" -kohta on upea. Oystersissa taas ne "turn"-jutut ovat mahtavia. Selkiessä ne korkeat kohdat... ah.
Rose Dover: Tämä oli itse asiassa (luultavasti sattumalta) ensimmäinen biisi levyltä joka sillä lailla tarttui korvaan, mutta sittemmin tarkemmalla kuuntelulla se ei ollutkaan niin kiva.
Invisible Boy: Tähän mennessä aika tylsä, mutten ole kuunnellut vielä aivan kunnolla. Yleisesti tykkään kuitenkin Tori&piano -kokoonpanosta, eli siitä ei ole kiinni.
Tästä taas lisää kuuntelemaan...
