Suosikkikohtia

[lorien]

Älä nyt, mikään ukko sitä pilaa... Damien Ricellä on ihana ääni, rauhoittava ja syvä. Ostin herran molemmat levyt melkein vaan niitten taustojen perusteella. Vaikkakin livenä, ilman sitä ukkoa, kuullostaa myös hyvältä.

Ja se on muuten orange knickers, ei snickers. Hih. Vaikka kävishän sekin, vois vaan se merkitys muuttua johonki suuntaan.

[LaurenLasiaurinko]

Jaa, knickers sitten *muistiaisti*
Vois tietty tuo ukko kuullostaa ihan kivalta pelkästään. Mutta ei mätsää tuohon kappaleeseen mielestäni. Tuntuu humisevan epämääräsesti siellä taustalla.

Pitäispä jaksaa kuunnella liveversio

[Dragon]

Hmm, mielipiteitä on tosiaan niin monia. Damien Ricen ääni sinänsä ei mua niin häiritse, mutta tuossa biisissä ei oikein mun mielestä sovi sinne. On ehkä vähän liian kuuluvilla...? Kun taas Past the Missionissa Trent Reznorin ääni sopii kuin nakutettu sinne taustalle!

Orange (s)nickers on sinänsä ihan kiva ja voimakas biisi, mutta ehkä vähän itseään toistava mun mielestä. Siis ei selkeää rajaa kertosäkeen ja muiden säkeistöjen välillä... eipä tämäkään biisiä huonoksi tee, onhan esim. Tear in your Hand ja Secret Spellkin tuollaisia... mutta jotenkin se Orange ei vaan niin hyvin mulle avaudu.

[June]

Kun taas Past the Missionissa Trent Reznorin ääni sopii kuin nakutettu sinne taustalle!

Torin ja MJK:n Muhammad My Friend -yhteisversiosta tulee väkipakolla aina mieleen, että voi kun Past The Missionista olisi vastaavanlainen Torin ja Trentin yhteinen veto. Mitenhän tästä pakkomielteestä pääsisi yli.

[Dragon]

Piti tosta Maynardin ja Torin Muhammad My Friendistä kans sanoa aiemmassa viestissä, mutta unohtui sitten.. se oli kans hienoa kuultavaa! Tori ja Trent yhdessä lavalla... se olis kyllä jotain! Mut jotenki en usko...?

[Lilith]

Muutamia upeita kohtia lisää:

Sirenin viimeinen kertosäe, erityisesti viimeinen "reach high" kohdassa 3:28.

Carnivalin loppu 2:57 eteenpäin.

Digital Ghost: "your heart only beats ones and 0's" ja siitä eteenpäin.

Dueling pianos Beauty of Speedissä. Niitä saa kyllä aika tarkkaan kuunnella kuulokkeilla, mutta ne kuulostavat jännältä.

[Dragon]

Dueling pianos Beauty of Speedissä. Niitä saa kyllä aika tarkkaan kuunnella kuulokkeilla, mutta ne kuulostavat jännältä.

Mä tunnen itseni ihan tyhmäksi, kun en kuule niitä kahta pianoa... Kyllähän pianisti normaalistikin soittaa kahdella kädellä, vaikkakin samaa pianoa. Vai onko tässä Tori soittanut kahdelle ääniraidalle kaksikätisesti, eli tavallaan yhteensä nelikätisesti?

[Lilith]

Dueling pianos Beauty of Speedissä. Niitä saa kyllä aika tarkkaan kuunnella kuulokkeilla, mutta ne kuulostavat jännältä.

Mä tunnen itseni ihan tyhmäksi, kun en kuule niitä kahta pianoa... Kyllähän pianisti normaalistikin soittaa kahdella kädellä, vaikkakin samaa pianoa. Vai onko tässä Tori soittanut kahdelle ääniraidalle kaksikätisesti, eli tavallaan yhteensä nelikätisesti?

Joo, niitä saa kyllä todella tarkkaan ja keskittyneesti kuunnella. Luulen, että ne on tosiaan soitettu "nelikätisesti", ja soittavat vähän eri melodiaa eri aikaan. En ole ihan varma, koska olen kuunnellut sen vasta kerran keskittyen kuuntelemaan erityisesti noita kahta pianoa. Sen verran tarkkaan kätketty kaiken muun alle, että todella hankala kuulla . Mutta kannattaa yrittää kuulokkeilla kuunnella pelkkä pianoa, kun tietää että niitä on kaksi ne erottaa kyllä.

[nanae]

Mr Zebra
Ratatouille Strychnine
sometimes she’s a friend of mine
with a gigantic whirlpool
that will blow your mind

Tuo kuulostaa rytmisesti niin älyttömän hyvältä ja se on niin järkyttävän ihana laulaa, muutenkin koko kappale

Beauty Queen
down out to the laundry scene

In the springtime of his voodoo
me pureed sanitarily Mr Sulu
warp speed

Putting the damage on
cause boy you still look pretty
when you’re putting the damage on

Näitä vois olla vaikka miljoona, torin lyriikat on vaan järjettömän hyviä koska ne kuulostaa hirveän hyviltä, monet äänteetkin vaan kuulostaa just siltä kuin ne istuis siihen paikkaan kuin avain lukkoon. Ja monet sanat on rytmisestikin niiiiin mahtavia (esim caught a lite sneeze), ne tukee sitä muuta kappaletta niin täydellisesti. En niin koskaan ole välittänyt ajatella lyriikoita siinä mieleessä että mikä niiden sanoma on, yleensä kappaleet aukeaa silleen kokonaisvaltaisesti vähän eri kautta muutenkin, mutta tori käyttää sanoja jollain tosi mestarillisella ja hienolla tavalla?

[maisli]

tästä taetaapi tulla aika pitkä litania. tai enpä tiedä, näkkee kirjottaessa Ü


little earthquakes

Precious Things. Kappaleena hykellyttävän upea, mutta lähes jokaisessa live-esiintymisessä on kliimaksina aika hyvin toiminut se nine-inch-nails-kohta, ja sen jälkeinen"girl"-glissando. No ihmekkö tuo, että on yksi lempparikohistani.

Mother. Alkusoolo on ihana ja myös se pianokuvio, mikä on muuten melko simppeli ja kiva soittaa, suosittelen lämpimästi etsimään vaikka netistä nuotteja. "First my left foot, then my right foot behind the other" on lempparikohdistani, erityisesti "HIND the other" kohdasta.

Leather. Lauloin tämän kappaleen meidän seniorivuonna tekemässä musikaalissa, ja kaikista ihanin kohta laulaa oli "preTEND that you love me". Eli siis tuo tend-tavu. Ehkä tämäalkaa mennä turhan yksityiskohtaiseksi tämä sanahaku, mutta kerrankos sitä kertaa:)

Little earhtquakessa taas "doesn't take much to rip us into pieces" on ihana.

under the pink

Pretty Good Year. paras ja ihanin kohta on yllätyksettömästi ihana mollipainoinen ja mahtipontinen "heeyeeyeeeee"-kohta.

Boys for Pele

Koska levy on kokonaisuutena luultavasti lemppari kaikista torin levyistä, niin kirjoitan kaikki kivat yhteen putkeen. Blood Roses:issa loppu "sometimes you're nothing but meat" on puhuttava ja jotenkin tuntuu että ihan hengästyn tuossa kohdassa. Ihan kamala, mutta kamaluudessaan kaunis. Father Luciferin alkutilutus on torin alkutilutusten aatelia, aivan ihana. Now who's gonna stop me from floating siinä on myös. Marianne on monipuolisuudessaan kaikin puolin mahtava, mutta nostan esiin vaikka "why why why did she crawl down in the old deep ravine" jonka jälkeen on ihanaa pianoa, taas. Professional Widow on aika nautinto alusta loppuun, aluksi en meinannut sietää ähkyntää ja sellasta murrosääntä, mutta tori tuo sen kaiken särmän niin kauniisti esiin, että ei mitään järkeä! She will supply on ihana kohta. Little Amsterdam "Hominy get it on the plate girl" on aivan ihana laulaa ja se on tosi kiva kohta muutenkin. "You see her olives they are cold pressed" on myös kiva kohta. Talulassa "never cared too much for the money but i'm alright now" on lemppari kohta, tosi pirteä ja jollain tavalla countrymainen vaikka itse en meinaa countrymusiikkia sietääkkään. Agent Orangen taustapiano ja torin alkunau'unnat on jotenkin ihanan epämääräisiä ja mulle tulee sellanen kiva pala kurkkuun kun toivoo että se vaan jatkuisi korkeammalta ja kovempaa. Joskus on hauskaa kun asiat jää kesken, ja ei tohon mikään yyperkliimaksi olis sopinutkaan. Doughnut song on kokonaisuudessaan lempikappaleitani.

Ihme kyllä From the choirgirl hotel:lista mulla ei ole lempparikohtia. En ole sisäistänyt tätä levyä muuta kuin vain muutaman kappaleen kohdalla.

Venus and Backista nostaisin esiin ainakin blissin. Sehän on mieletön. En osaa nostaa mitään erityistä kohtaa, sillä se on aika nautintoa alusta loppuun.

Strange little girls

Eka levy minkä torilta kuulin, paljon siis muistoja eri kappaleista.

New Age ja sen loppuhuipennus. ahh miten tykkään siitä miten tori murjaisee voimasanoja ja murjaisee muuten vain. Alku on myös ihanan vajaa.

I don't like mondays. Kappale on kokonaisuudessaan on ihana, kuuntelin kerran tämän kovalla äänellä hiljaisessa koulussa aikaisin aamulla. Se oli yksi parhaista torikokemuksista ikinä, kylmiä väreitä peräjälkeen.

Raining Bloodin alkuhämäryys sykähdyttää aina. toimii slayerin alkuperäisessä versiossa loistavasti myös tämä kappale, tori vain tuo oman sävähdyksensä. eipähän kuulosta toisiltaan ainakaan ;D

Real Men. "man makes a gun, man goes to war, man can kill and man kan drink, man can take a whore" on mahtava kohta. Yksi lemppareista kaikista lempparitorikohdista.

SCARLETS WALK JA SIITÄ GOLD DUST
gold dust on state of mind mulle. Se on tunnetila johon haluaa aina palata uudelleen ja uudelleen. "through the eyes of laura mars" on sellanen missä aina hengittää syvään sisään ja kun tulee "how did it go so fast, you say as we are looking back, and then we'll understand we held gold dust in our hands" niin tulee ulospuhallus.

The Beekeeper

Barons of suburbia. Ihana alkutilutus.

Martha's foolish ginger. "If those harbor lights had just been a half a mile inland who knows what I would have done?" niin surullinen tarina niin kauniissa sävelissä. Torihan on tätä kappaletta useamman vuoden muhinut kunnes tuli pihalle. Youtubessa oli pätkä jossa tori tätä a capellana lauloi, mutta en ole löytänyt sitä, mikä harmittaa.. Hieman harmittaa tässä kappaleessa rumputausta. Kauneimpia kertosäkeistöjä tässä.

ADP-levyä en myöskään ole kyllin sisäistänyt saadakseni lempparikohtia siitä. Levy on kyllä mainio kaikenkaikkiaan, erityisesti lyriikoista pidän kun on niin puhuttelevia. Olin positiivisesti yllättynyt, sillä odotin tästä levystä vähän the beekeepermaisia vaikutteita, eli hempeää sunnuntaiaamumusiikkia.

no, kyllä tuota näky pitkästi tulevan, toivottavasti ei haittaa.

[Dragon]

Ei haittaa!

Kivasti olit kuvaillut tuntemuksia biisien aikana. Sisäänhengitykset, uloshengitykset ym. Mulle ehkä Indian Summer on tuollainen, miten kuvailit Gold Dustia. Vaikka GD:kin kyllä aivan ihana ja hieno biisi.

New Agesta olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi!

Musta olis hienoa osata soittaa Torin biisejä kunnolla.. mulla on siis niitä nuottikirjoja ja soittelen joitain, mutta en pysty nuotteja niin hyvin lukemaan, eli lähinnä rimputtelen oikealla kädellä melodiaa ja vasemmalla sointuja... siis pianolla. Mutta oon soittanu esim. Sister Janetia, Little Earthquakesia, Winteriä, Putting the Damage onia ja Here. In my headia. Hieno fiilis tulee, kun huomaa tavoittaneensa edes JOTAIN alkuperäisestä biisistä!

Dragon